Helppoa, kun sen osaa

Kun pistetään pataan vettä, ruisjauhoja, rautasulfaattia, pigmenttiä ja vernissaa, mitä siitä tulee?
Punamultaa.
Tästä nähtiin näyte Uittoyhdistyksen talon pihalla viime viikonloppuna taidesuunnistuksessa (21.-22.4.2012). Höyry vaan nousi tynnyristä, kun yksi ja toinen noita sekoitti seosta. Valmis maali kaadettiin kanistereihin, jotka myytiin edulliseen hintaan.
Mihin katosivat maailmasta helpot ja halvat keksinnöt? Tätä moni pihalla pistäytyjä ihmetteli. Jossakin vaiheessa 1970-lukua ihmisille saatiin uskoteltua, ettei keittomaalilla sovi maalata talo. Silloin keksittiin lateksit ja unohtui punamullan yksinkertainen resepti.
 
Litrahinnaksi punamullalle itse tehtynä tulee noin euro. Litralla maalaa kolmisen neliötä. Leikkimökkiin riittänee ämpärillinen. Omakotitalo on jo toinen juttu. Jos ei voi tai jaksa keittää maalia itse, sitä saa myös kaupasta.
Pigmentin väristä riippuu maalin väri. Punamullan ohella voi tehdä keltamultaa.

Janne Tuominen oli tuonut näytille näitä hienoja hirsirakentamiseen liittyviä työkaluja.

Uittoyhdistyksen talon sivurakennuksessa oleva huussi pistettiin taidetapahtumassa kuntoon.
Portaat ylös ja siellä se on: kannellinen reikä. Reiällä istuessa voi pohtia vaikka syvällisiä - siinä missä Havukka-ahon ajattelija kannon nokassa. Ajatuksen liitoa lisännee pispalalaisen maiseman silmäily ikkunasta.
Näin se on mennyt Uittoyhdistyksen huussissa vuosikymmeniä. Se, mikä on uutta, on jätösten loppusijoitus.

Raini ja Pentti Kiukas (DT-keskus Kuivakäymälä) asensivat kompostikäymäläsysteemin ruumaan.
Kun ennen vanhaan tavara tippui vapaalla pudotuksella istuimen alapuolella olevaan ruumaan, nyt se menee siististi muoviputkeen, joka on kiinnitetty reikään. Putken alaosassa on luukku, joista iso tavara sopivan ajan kuluttua kerätään pois kompostimultana.
Putken alla on lasten pulkkaa muistuttava astia, jossa on turvetta. Virtsa kerääntyy turpeeseen, josta haju haihtuu nopeasti ilmavassa tilassa. Turvetyynyä vaihdetaan toki aika ajoin uuteen. Vanhan voi  heittää vaikka lehtikompostin moottoriksi.
Yksinkertaista ja kätevää, eikä asennuksessakaan mennyt kauaa, kun oli oikeat työkalut.


Nyt, hyvä lukija, saatat kysyä, mitä ovat kuvassa näkyvät siniset muovikassit. Niihin on pakattu sitä itseään, ehkä 1980-1990-luvulla. Niin teki siisti ihminen siihen aikaan. Vielä ei ole muovikassit maatuneet.

Paikalla oli niin monta osaajaa, että hetkittäin tunnelma oli kuin messuilla. Ritva Ruponen ja Kati Lahtinen kertoivat vanhan talon eristämisestä ja sisäpinnoista, Niko Palonen ja Juha Laurén antoivat vinkkejä korjaukseen. Heikki Mäkinen kertoi TAKK:n koulutustarjonnasta.  Marja Lammentausta esitteli ikkunoiden korjauksen vaiheita. Punamultaa hämmensivät mm. Harri Savonen ja joukko Ikatan opiskelijoita.

Teksti ja kuvat Marianna Laiho

Lajittelu: