KISSALA

Kissala on 1920-luvulla taloon rakennettu jatko-osa. Jatko-osa on kiireellä tehty. Rakennus ei ole päässyt laskeutumaan tasaisesti, jolloin jatko-osan hirret ovat jääneet vinoon.

Nimi ”Kissala” juontaa juurensa tapauksesta 2000-luvulla, jossa lukuisat kissat jäivät sattumien summana asuntoon yksin ja tuhosivat lattiarakenteen (*) virtsalla. Hajun vuoksi lattia sekä huoneen pinnat oli kunnostuksen yhteydessä purettava ja uusittava kokonaan.

Videot

Kissalan tila ennen kunnostusta
Kunnostuksen vaiheet (pitkä video)
Kunnostuksen vaiheet (lyhyt video)
Lattianteko alkaa 
Piiruminuutti: Kissalan lisäeristys

Kunnostus- ja parannustyöt Kissalassa

• lattiarakenne hajun vuoksi purettu ja uusittu kokonaan hirsivasoja lukuun ottamatta
• sokkeliin puhkaistu tuuletusaukot parantamaan ilmanvaihtoa
• seinistä pinnat poistettu hirrelle, seinät puhdistettu ja pinnat uusittu kokonaan
• sisäkaton vesivauriokohdat pudotettu alas, mineraalivillat poistettu ja korvattu selluvillalevyllä, lisäksi
• sisäkatto tuulensuojapaperoitu ulkoseinien viereltä
• hirsivaurioita paikattu seinissä
• kuistin oviaukkoa levennetty ja väliseinään puhkaistu uusi oviaukko
• kurkistuskaappiin jätetty näkyviin virheellinen hirsien liitostapa
• kurkistusikkunaan jätetty näkyviin seinän rakennetta sekä palokara (*)
  
• lämmitysjärjestelmää uusittu: pellettitakka ja vesikiertoinen patterilämmitys

*) Kissalan lattia

Kissalan lattiassa ei ollut laho- tai kosteusvaurioita. Lattia oli kuitenkin hajun vuoksi purettava ja uusittava kokonaan hirsivasoja, eli hirsivuoliaisia, lukuunottamatta.

Ennen lattian uusimista seinistä poistettiin pinnat hirrelle ja seinät puhdistettiin. Myös katosta poistettiin pinnat. Lattia purettiin hirsivasoja lukuunottamatta ja rossipohjan alusesta poistettiin kaikki irtonainen, eloperäinen aines pois.

1920-luvun jatko-osa on tehty yhtenäisen betonivalun päälle, eikä jatko-osaa rakennettaessa ole tehty riittäviä tuuletusaukkoja ryömintätilaan. Talon alkuperäinen osa on rakennettu luonnonkiven päälle. Lattian uusimisen yhteydessä jatko-osan sokkeliin puhkaistiin tuuletusaukot parantamaan ilmanvaihtoa.

Lattia eristettiin selluvillalla ja tuulensuojapaperoitiin. Tuulensuojapaperi on vedetty lattiasta ulkoseinälle asti ilmavuotojen välttämiseksi. Kissalan lattialaudat on uusittu kokonaan. Lattia on maalattu Virtasen Maalitehtaan uretaanialkydimaalilla, sävyllä 0405.

Niko Palonen: Tuulettuvan alapohjan vedoton ja lämmin rakenne -opas

Tuulettuvan alapohjan vedoton ja lämmin rakenne vanhassa rakennuksessa on sarjan ensimmäinen julkaisu. Oppaan tekemistä on tukenut Tampereen rakennuskulttuurin neuvontaja koulutuskeskus –projekti asiantuntijatyön korvausten muodossa.

Lataa maksuton opas: Tuulettuvan_alapohjan_vedoton_ja_lammin_rakenne_Vanhan_rakennuksen_kunnostusopas_.pdf

*) Palokara

Puu kutistuu kuivuessaan. Kuivumisen aiheuttaman kutistuman ero pysty- ja poikkisuunnassa on niin suuri, että se on otettava huomioon hirsitaloa rakennettaessa. Vaakasuoran hirsiseinän on kuivuessaan päästävä laskeutumaan vapaasti. Tästä laskeutumisesta on hyötyäkin, sillä hirsien väliset tilkityt saumat pysyvät tiiviinä ja lämpiminä. Kuitenkin vaaka- ja pystyrakenteen liittyessä toisiinsa esimerkiksi ikkuna- ja oviaukkojen yhteydessä on tämä laskeutuminen otettava huomioon.

Asianlaita on samoin palomuurien kohdalla. Näissä kohdissa käytetäänkin pystysuoraa puuta, karapuuta, joka sallii hirsirungon painumisen. Palomuurin vieressä olevaa pystypuuta kutsutaan palokaraksi. Hirsien painumisen vuoksi väli- ja yläpohjan palkkeja ei myöskään voi tukea toisesta päästään savupiippuun ja toisesta hirsiseinään, sillä silloin lattiasta tai katosta tulee vino. Hirsirungon laskeutumisen vuoksi hirsirakennuksen laudoitus tai tapetointi ja muut viimeistelytyöt voitiin tehdä vasta 3-4 vuoden kuluttua rungon pystyttämisestä